Helmet ovat kiehtoneet ihmisiä tuhansien vuosien ajan, ja niiden arvo on säilynyt läpi historian. Nämä luonnon ihmeet eivät ole pelkästään kauniita koruja, vaan niihin kätkeytyy mielenkiintoista symboliikkaa sekä rikas historia. Tässä artikkelissa sukellamme helmien maailmaan, tutkien niiden alkuperää, erilaisia käyttötarkoituksia sekä lajien moninaisuutta. Annamme lopuksi myös hyviä vinkkejä helmikorujen käyttöön ja huoltamiseen!
Helmien historia
Helmien historia ulottuu tuhansien vuosien taakse, ja niiden arvo on säilynyt vuosituhansien ajan. Helmillä on ollut merkittävä rooli monien kulttuurien historiassa, ja niiden käyttö koruissa on aina ollut arvostettua.
Helmet ovat olleet arvostettuja koristeita ja vaihdannan välineitä jo muinaisista ajoista lähtien. Esimerkiksi muinaisessa Egyptissä helmillä oli merkittävä symbolinen arvo, ja niitä käytettiin usein hautaesineinä. Egyptin faaraot pitivät helmiä jumalten lahjoina, ja ne symboloivat korkeaa asemaa ja kuolemattomuutta.
Antiikin Kreikassa ja Roomassa helmet olivat myös erittäin arvostettuja. Kreikassa uskottiin helmien olevan jumalten kyyneleitä, jotka olivat tippuneet mereen. Rooman keisarit ja ylimystö käyttivät helmiä symboloimaan valtaa ja rikkautta. Helmet olivat niin arvokkaita, että säädettiin jopa laki, joka salli helmien käytön vain yläluokan naisille.
Keskiajalla helmet liitettiin usein uskonnollisiin tarkoituksiin ja katolisen kirkon piirissä ne symboloivat puhtautta ja viattomuutta, joten niitä käytettiin usein rukousnauhoina. Itämaisissa kulttuureissa helmiä on pidetty usein hyvän onnen symboleina, ja niitä annetaan edelleen lahjaksi tärkeissä elämäntapahtumissa, kuten hää- ja kastelahjoina.


Helmien alkuperä
Helmiä löytyy luonnosta pääasiassa simpukoista ja ostereista. Luonnonhelmet syntyvät, kun pieni hiukkanen, kuten hiekanjyvä, pääsee simpukan kuoren sisään. Simpukka erittää helmiäisainetta, joka kerrostuu hiukkasen ympärille muodostaen vähitellen helmen. Luonnonhelmien harvinaisuuden ja epävarman saatavuuden vuoksi helmiä myös viljellään, erityisesti makeanveden ja suolaisen veden simpukoissa. Nykypäivänä lähes kaikki helmet ovat viljeltyjä, joka laskee helmien hintaa ja antaa monille mahdollisuuden hankkia esimerkiksi koruja, joissa on käytetty aitoja helmiä.
Suolaisen vedenhelmiä löytyy pääasiassa meristä, ja ne muodostuvat yleensä ostereissa. Tunnetuimpia suolaisen veden helmiä ovat Akoya-helmet, jotka tulevat Japanista, sekä etelänmeren helmet, joita löytyy Australian, Indonesian ja Filippiinien vesistä. Makean vedenhelmiä kasvatetaan yleensä järvissä ja jokivesissä, erityisesti Kiinassa, joka on nykyään maailman suurin makean veden helmien tuottaja. Makean veden helmet ovat yleensä edullisempia kuin suolaisen veden helmet, mutta ne ovat silti yhtä kestäviä ja kauniita.
Helmilajit ja helmien värit
Helmien maailmassa on hämmästyttävä monimuotoisuus, ja helmet voivat vaihdella suuresti lajiltaan, kooltaan, muodoltaan ja väreiltään. Vaikka perinteisesti helmet ovat valkoisia tai kermanvärisiä, nykypäivänä on saatavilla laaja valikoima eri värejä ja sävyjä, jotka heijastavat helmien alkuperää ja ympäristöä, jossa ne ovat syntyneet.
Akoya-helmet
Akoya-helmet ovat klassisia suolaisen veden helmiä, joita kasvatetaan pääasiassa Japanissa ja Kiinassa. Ne ovat tunnettuja täydellisestä pyöreästä muodostaan ja kauniista kiillostaan. Akoya-helmien värit vaihtelevat perinteisestä valkoisesta ja kermanvärisestä harmaan, hopean ja jopa vaaleanpunaisen eri sävyihin.
Etelänmeren helmet
Etelänmeren helmet ovat suurimpia ja arvostetuimpia suolaisen veden helmiä, ja ne tulevat pääasiassa Australian, Indonesian ja Filippiinien vesiltä. Näiden helmien värit vaihtelevat; yleisin väri on valkoinen tai hopea, mutta ne voivat olla myös kultaista, samppanjanväristä tai jopa syvän mustaa sävyä. Erityisesti kultaiset etelänmeren helmet ovat erittäin harvinaisia ja arvostettuja.
Tahiti-helmet
Tahiti-helmet ovat tunnettuja eksoottisesta tummasta väristään. Ne kasvatetaan pääasiassa Ranskan Polynesian laguunien mustissa simpukoissa, ja ne ovat usein virheellisesti nimetty ”mustiksi helmiksi”. Todellisuudessa Tahiti-helmien värikirjo kattaa monia sävyjä, kuten tummanvihreää, sinistä, purppuraa ja jopa riikinkukon väristä iridesenssiä. Tahiti-helmien ainutlaatuiset värit ja kiilto tekevät niistä erittäin haluttuja.
Makeanveden helmet
Makeanveden helmet tuotetaan pääasiassa Kiinassa, ja ne ovat tunnettuja laajasta muoto- ja värivalikoimastaan. Toisin kuin suolaisen veden helmet, makeanveden helmet voivat olla sekä pyöreitä että barokkimuotoisia (epäsäännöllisen muotoisia). Näiden helmien värit voivat vaihdella valkoisesta ja kermanväristä vaaleanpunaiseen, persikkaan, laventeliin ja jopa kirkkaisiin väreihin, kuten vihreään ja siniseen. Koska makeanveden helmet ovat yleensä edullisempia kuin suolaisen veden helmet, ne ovat suosittu valinta monien korusuunnittelijoiden keskuudessa.
Keshi-helmet
Keshi-helmet ovat eräänlaisia ”sattumalta” syntyneitä helmiä, jotka muodostuvat ilman ytimen lisäämistä viljelyn aikana. Ne ovat yleensä täysin helmiäisestä koostuvia, mikä antaa niille intensiivisen kiillon ja ainutlaatuisen muodon. Keshi-helmien värit voivat olla erittäin monipuolisia, ja ne ovat erityisen arvostettuja niiden luonnollisen ja ainutlaatuisen ulkonäön vuoksi.


Helmien käyttö koruissa
Helmien käyttö koruissa on nykypäivänä monipuolista, kuitenkin helmikaulakorut ovat klassisin ja tunnetuin tapa käyttää helmiä. Klassinen helmikaulakoru koostuu yleensä yhdestä helmirivistä. Kaulakoruissa käytettävät helmet voivat olla pyöreitä, pisaranmuotoisia tai epäsymmetrisiä, ja niiden koko vaihtelee. Helmikorvakorut ovat toinen klassinen valinta, joka ei oikeastaan koskaan mene pois muodista! Korvakorut voivat olla yksinkertaisia helmipisaroita tai yhdistelmä helmiä ja jalokiviä. Helmistä valmistetut rannekorut ovat myös suosittuja, ja ne voivat olla yksinkertaisia, yhden helminauhan rannekoruja tai runsaampia, joissa helmiin yhdistyvät muihin materiaaleihin, kuten kultaan tai hopeaan.
Jules & Berylin valikoimista löytyy Mari Syrénin ‘Polkuja’ -korusarja, jossa on käytetty hopean lisäksi makeanveden helmiä. Tämä kaunis korusarja on myös Vuoden Koru 2022 -finalisti. Tutustu upeisiin Polkuja -korvakoruihin ja Polkuja -sormukseen!


Helmikorujen käyttäminen ja huoltaminen
Helmen pinta eli helmiäiskerros on huokoista ja esimerkiksi jalokiviä pehmeämpää materiaalia, joka voi naarmuntua helposti. Vaikka helmikorut ovat sopivia arkikäyttöön, kannattaa kiinnittää huomiota siihen missä tilanteissa koruja käyttää. Helmien pinta saattaa vahingoittua ja helmien kiinnitykseen mahdollisesti käytetty koruliima saattaa antaa periksi.
Kuten kaikkien korujen kohdalla, helmikorut kannattaa pukea viimeisenä, jotta koruun ei tartu esimerkiksi hiuslakkaa tai hajuvettä ja ottaa pois ensimmäisenä. Myöskään esimerkiksi rannekelloa ei kannata pitää samassa kädessä kuin helmirannekorua naarmuuntumisvaaran vuoksi. Helmikorun, kuten monien muidenkin korujen kanssa, ei suositella mentävän uimaan tai saunaan. Helmikoruja ei myöskään suositella käytettävän ruoanlaiton aikana; kuuma höyry/ilma on vahingollista helmille, samoin ruoanlaitossa käytettävät rasvat ja mausteet, jotka voivat tarttua esimerkiksi sormista helmien pintaan.
Käytön jälkeen helmikorut kannattaa pyyhkäistä pehmeällä liinalla, jotta pintaan ei jää likaa. Voit myös puhdistaa helmikorut hellävaraisesti lämpimällä vedellä tai miedolla saippualla, tätä ei kuitenkaan kannata tehdä päivittäin. Helmikorua kannattaa säilyttää huoneenlämmössä ja ihanteellisin paikka korun säilytykseen on silkkinen/samettinen korupussi.
Lähteet:
Cartier, Alain. ”The Cultured Pearl: Its History and Use in Jewellery.” Thames & Hudson, 2021.
Kunz, George Frederick, ja Stevenson, Charles Hugh. ”The Book of the Pearl: The History, Art, Science, and Industry of the Queen of Gems.” Dover Publications, 2001.
Strack, Elisabeth. ”Pearls.” Rühle-Diebener-Verlag, 2006.
Woodward, Ian. ”The Pearl: The Queen of Gems.” Atlantic Publishing, 2008.
Wise, Richard W. ”Secrets of the Gem Trade: The Connoisseur’s Guide to Precious Gemstones.” Brunswick House Press, 2006.