Suomen valtio on aktiivinen taiteen tukija ja kerääjä. Valtion taidehankinnoilla edistetään suomalaisen nykytaiteen näkyvyyttä, tuetaan taiteilijoiden työskentelyä ja kartutetaan kulttuuriperintöä tuleville sukupolville. Valtion kokoelmat kattavat laajasti erilaisia taiteenlajeja, myös korutaidetta, joka on viime vuosikymmeninä vakiinnuttanut asemansa kuvataiteen rinnalla. Mutta miten valtio hankkii teoksia omistukseensa ja millä perusteilla korutaide päätyy Valtion kokoelmiin?
Valtion taideteostoimikunta – taidehankintojen ydin
Valtion taideteostoimikunta on Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ja toimii Kansallisgallerian yhteydessä. Toimikunta koostuu asiantuntijoista, jotka edustavat eri taiteenaloja ja alueita. Sen tehtävänä on kartuttaa Valtion taideteostoimikunnan kokoelmaa hankkimalla suomalaisia nykytaideteoksia tai Suomessa työskentelevien taiteilijoiden töitä.
Hankintapäätökset tekee toimikunta kuraattorien ja asiantuntijoiden ehdotusten pohjalta. Toimikunnassa on edustettuna monipuolinen visuaalisten taiteiden asiantuntemus, Kansallisgalleria ja Senaattikiinteistöt. Teoksia hankitaan muun muassa näyttelyistä, suoraan taiteilijoilta tai järjestämällä kilpailuja. Vuosittain kokoelmaan ostetaan satoja uusia teoksia eri puolilta Suomea. Taidekokoelman hoidosta huolehtii Kansallisgalleria. Tällä hetkellä taideteostoimikunnan kokoelma käsittää yli 15 000 teosta noin 2000 taiteilijalta.
Mihin hankitut teokset sijoitetaan?
Valtion kokoelmaan kuuluvat teokset eivät päädy varastoon, vaan ne sijoitetaan julkisiin tiloihin Suomessa ja ulkomailla, esimerkiksi ministeriöihin, virastoihin, suurlähetystöihin ja muihin julkisiin tiloihin. Tavoitteena on tuoda taide osaksi kaikkien arkea – näkyväksi ja koettavaksi. Julkisissa tiloissa teokset ovat nähtävillä myös sellaiselle yleisölle, joka ei välttämättä muuten ole taiteen kanssa tekemisissä. Taidetta myös lainataan ja kierrätetään säännöllisesti. Näyttelykierrot ja kokoelmanhoito takaavat, että teokset eivät jää unohduksiin.
Korutaide osana valtion kokoelmaa
Korutaide on pitkään ollut osa suomalaista taidekenttää, mutta sen asema kokoelmissa on vahvistunut erityisesti viime vuosikymmeninä. Valtion taideteostoimikunta on kartuttanut myös korutaiteen kokoelmaansa, usein yhteistyössä muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Korutaiteen kohdalla hankinnat painottuvat uniikkiteoksiin tai pieninä sarjoina toteutettuihin töihin, jotka ilmentävät taiteilijan omaleimaista kädenjälkeä ja taidekäsityön huippuosaamista. Tällaiset teokset sijoitetaan usein esille vitriineihin tai ne dokumentoidaan kokoelmakäyttöön erityisjärjestelyin, esimerkiksi valokuvien kautta.
Valtion kokoelmaan on vuosien varrella hankittu teoksia useilta suomalaisilta korutaiteilijoilta, kuten Eija Mustoselta, Tarja Tuupaselta, Nelli Tannerilta ja Harri Syrjäseltä. Nämä teokset ovat usein näyttelyissä esillä olleita uniikkeja koruja, jotka ylittävät perinteisen korun määritelmän.
Monissa teoksissa yhdistyy vahva konseptuaalinen ajattelu ja kokeellisuus: perinteisten jalometallien rinnalla nähdään kierrätysmateriaaleja, kiveä, puuta, lasia tai synteettisiä aineita, jotka haastavat katsojaa tarkastelemaan korua uudesta näkökulmasta. Korutaide voi olla monumentaalista tai intiimiä, mutta sillä on aina suhde kehoon: siihen, että se on tehty kannettavaksi ja osaksi ihmistä.
Miten korutaideteokset valitaan kokoelmiin?
Korutaideteoksen valinta perustuu samoihin periaatteisiin kuin muidenkin taidemuotojen kohdalla: taiteellinen laatu, ajankohtaisuus, omaperäisyys ja kulttuurinen merkitys. Lisäksi tarkastellaan, miten teos asettuu osaksi valtion kokoelman kokonaisuutta. Esimerkiksi teoksen yhteys suomalaisuuteen, materiaalien käyttö tai muotokieli voivat olla tärkeitä valintakriteerejä. Korutaide nostaa esiin myös kysymyksiä kehosta, identiteetistä, ja materiaalista, näkökulmia, jotka rikastavat kokoelman moninaisuutta. Moni korutaiteilija liikkuu nykytaiteen ja käsityön rajapinnassa, mikä tekee heidän työstään erityisen kiinnostavaa valtiollisten kokoelmien näkökulmasta.
Miksi hankinnat korutaiteen alalta ovat tärkeitä?
Valtion hankinnat korutaiteen alalla vahvistavat tämän ilmaisumuodon näkyvyyttä ja arvostusta. Ne osoittavat, että korutaideteokset eivät ole vain koristeita, vaan vakavasti otettava osa nykytaiteen kenttää, kokeileva ja ajatuksia herättävä taidemuoto. Samalla ne tukevat suomalaisia alan tekijöitä ja tekevät myös korutaiteesta saavutettavampaa.
Hankkimalla korutaideteoksia valtio paitsi tukee tekijöitä myös tallentaa ajankuvaa. Korutaiteen kautta voidaan hahmottaa estetiikan, kulttuurin ja teknologian muutoksia eri vuosikymmeninä. Nämä teokset ovat osa yhteistä kulttuuriperintöämme, joka välittyy tuleville sukupolville.
Julkisiin kokoelmiin päätyessään korutaide saa mahdollisuuden olla esillä laajalle yleisölle, osana valtionhallinnon tiloja, näyttelyitä tai edustustiloja. Tämä lisää yleistä tietoisuutta korutaiteen monimuotoisuudesta ja nostaa esiin teemoja, joita perinteisempi taide ei aina tavoita, kuten kehon ja esineen välinen suhde tai taiteen kantamisen merkitys. Kun korutaide näkyy rinnakkain muun nykytaiteen kanssa, se sijoittuu aidosti taidekeskustelun ytimeen.
Kuvat: Kansallisgalleria / Museokuva
