Suomessa käytetään tarkkaan säädeltyjä ja kansainvälisesti tunnustettuja leimoja, jotka auttavat varmistamaan jalometallaista valmistettujen korujen ja esineiden aitouden ja pitoisuuden. Nämä merkinnät ovat lakisääteisiä, ja niiden tarkoituksena on suojella kuluttajia sekä varmistaa, että myytävät tuotteet vastaavat standardeja. Käymme tässä artikkelissa läpi sekä pakolliset että vapaaehtoiset jalometallikoruissa käytettävät leimat.
Pitoisuusleima
Pitoisuusleima kertoo, kuinka suuri osa korussa tai esineessä käytetystä metalliseoksesta on puhdasta jalometallia. Pitoisuus ilmaistaan tuhannesosina, jolloin esimerkiksi 18 karaatin kullassa käytettävä pitoisuusleima on 750, joka tarkoittaa, että esine sisältää 75 % puhdasta kultaa. Vastaavasti 14 karaatin kultakorussa pitoisuusleima on 585 ja 9 karaatin korussa on 375-leima. Lue lisää kullan pitoisuuksista artikkelistamme ’Kulta materiaalina’.
Hopeassa 925-leima merkitsee sterlinghopeaa, joka sisältää 92,5 % puhdasta hopeaa. Ulkomailta ostetussa hopeakorussa numeroleiman sijaan korussa voi olla merkintä ”sterling”. Vanhemmissa kotimaisissa hopeakoruissa pitoisuus on ollut tyypillisesti 813 tai 830.
Platinassa ja palladiumissa käytetään vastaavia leimoja, jotka ilmoittavat niiden jalometallipitoisuuden. Pitoisuusleima on yksi tärkeimmistä merkinnöistä, sillä se takaa, että koru täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset jalometalleille. Pitoisuusleima on pakollinen Suomessa valmistetuissa jalometallikoruissa.
Nimileima tai CCM -leima
Toinen pakollinen leima Suomessa on nimileima, joka kertoo jalometallituotteen valmistajan, valmistuttajan, myyjän tai maahantuojan. Nimileimaan merkitty taho, eli nimileiman haltija, on vastuussa siitä, että jalometallituote täyttää vaatimukset. Suomessa nimileima tulee myös rekisteröidä Tukesin nimileimarekisteriin. Nimileiman vaihtoehtona on kansainvälinen CCM-leima (Common Control Mark). CCM -merkittyjä jalometallituotteita voidaan myydä sellaisenaan EU:n jäsenvaltioissa ja sen voi merkitä tuotteeseen vain valtuutettu tarkastuslaitos. Tarkastuslaitos leimaa tuotteen sen jälkeen, kun on tarkastanut tuotteen ja todennut sen täyttävän vaatimukset.
Tarkastusleima
Tarkastusleima on vapaaehtoinen leima muiden leimojen lisäksi, mutta se voi myös korvata pakollisen nimileiman. Voit leimauttaa jalometallituotteen valtuutetussa tarkastuslaitoksessa tarkastusleimalla. Leima osoittaa, että tarkastuslaitos on analysoinut tuotteen jalometallipitoisuuden ja tutkinut tuotteen vaatimustenmukaisuuden. Vain tarkastuslaitoksella on oikeus käyttää tarkastusleimaa.
Suomessa ei tällä hetkellä ole jalometallituotteiden tarkastuslaitosta, eli jalometallituotteille ei ole mahdollista saada tarkastus- tai CCM -leimaa Suomesta.
Vuosileima
Moniin suomalaisiin jalometallikoruihin ja esineisiin lisätään myös vuosileima, joka ilmaisee, minä vuonna tuote on valmistettu. Vuosileima voi kertoa myös maahantuontivuoden. Suomessa vuosileima on muodostettu kirjaimista ja numeroyhdistelmästä, joka vaihtuu vuosittain. Esimerkiksi vuoden 2024 vuosileima on Y9. Vuosileimamerkintä on vapaaehtoinen, mutta yleensä kotimaisissa kullasta, platinasta tai palladiumista valmistetuissa koruissa on vuosileima. Voit tarkistaa vuosileimat Tukesin sivuilta.
Paikkakuntaleima
Suomessa jalometallituotteisiin saatetaan lisätä myös paikkakuntaleima, joka kertoo, missä kaupungissa tai kunnassa esine on valmistettu. Paikkakuntaleimat ovat perinteisesti olleet osa suomalaista koruseppäperinnettä, ja ne antavat esineille lisäarvoa sekä kertovat valmistuspaikasta.
Vanhoissa paikkakuntaleimoissa pohjamuoto oli vapaa, nykyään pohjamuotona on vaakunakilpi. Monissa paikkakuntaleimoissa merkintä on kyseisen paikkakunnan kirjain, esimerkiksi Tampereen paikkakuntaleimassa on T-kirjain. Leimoissa saattaa olla kirjaimen sijaan kuva, joka kuvaa kyseistä paikkakuntaa. Osassa leimoista voi olla myös samantyyppinen kuva, esimerkiksi Helsingin ja Haminan leimoissa on vene. Paikkakuntaleimat ovat arvostettuja erityisesti keräilijöiden keskuudessa, sillä ne tarjoavat lisää tietoa korun historiasta.
